lauantai 28. maaliskuuta 2009

5vko hei me muutetaan ja Stitch-eno leikkii meidän kanssa

Tästä se meidän leikkiminen oikestaan lähti

Elvi yritti olla tosi iso tyttö ja kiivetä Stitch-enon selkään, mutta sai huomata olevansa vielä liian pieni. Harjoitukset jatkuvat...

Nani on sitä mieltä, että hänestä kasvaa ihan samanlainen hieno ranskanbulldoggi mitä Stitch-enosta

Ei vielä saa lähteä *itkupotkuraivari*

Mutta tule uudestaan taas leikkimään, täältä meidät varmimmin löytää


Mutta sitten tapahtuikin jotain ihan uutta ja ihmeellistä! Me päästiin molemmat ton ihmismamman sylissä tosi pitkälle matkalle. Me kuulemma päästään päivähoitoon olkkariin. Me ei kyllä ihan tarkkaan tiedetty että mikä se olkkari oikein on, mutta sinne meitä seurasi Nanin turvallinen jumppamatto ja äiti ja Stitch-enokin oli siellä. Joten eipä se kovin paha paikka ollutkaan. Itseasiassa se oli tosi kiva paikka. Sai juosta paljon pitempää matkaa mitä tuolla kotona.

Ja sitten siellä oli kaikkia kivoja leluiksi kutsuttuja juttuja. Niistä oli kiva ottaa kiinni ja tappaa niitä. Noi ihmiset vaan nauroivat, kun mun saalis oli mua paljon isompi. Mutta mä olenkin jo niin vahva tyttö, ettei se haitannut.


Kun me oltiin leikitty (tapettu) lähes kaikki lelut meitä alkoi väsyttää ihan hirveästi, joten päätettiin yhteistuumin laittaa maate. Sitten meidän kanssa nukkui vielä yksi saalis, mutta sen me annettiin olla rauhassa, kun siitä kuului välillä sellainen hassu ääni. Etsikää kuvasta se saalis, se oli kyllä tosi hyvin naamioitunut. Siksi varmaan äiti eikä Stitch-eno tajunnut tulla hakemaan sitä pois


-Nani & Elvi-

Ei kommentteja: