Rohkeakuono ja Ilohäntä koirapuistossa

Harvoin tulee enää käytyä, mutta tänään ajattelin lähteä ja kävi tuuri, pienten puolella ei ollut ketään, joten koirat sinne ja kuvaamaan.

Kun joku vielä opettaisi noille koirille, että siellä puistossa saa juosta, temmeltää ja pitää hauskaa. Aina ei tarvitse olla vaan siinä mamman lähellä tai istua korokkeella kytäten mahdollisia uhreja aidan takaa.

Jaahas että täällä sitä ollaan. Mitäs tehdään?













Mä taidan tutkia näitä kiviä ja yleisesti tätä maastoa, että uskaltaako täällä edes juosta























Stitch! Täällä on parempi maasto!













Kato nyt. Kura vaan lentää kun täällä juoksen, tää on ihan kiva paikka























Lilo, kun tullaan koirapuistoon, täällä ei juosta, vaan täällä vahditaan.












Onko tää hyvä?
























Parempi olisi, jos tulisit tähän viereen, niin oltaisiin uskottavamman näkösiä.

Ai näinkö?










Just noin. Ja mamma. Otatko sitten vielä kuvan niin, että me näytettäis tosi isoilta

Kiva olla koirille mieliksi :D

Kuse e iha oikeesti ollu minä

Niinhän ne kaikki väittää. Mutta kotiin tullessa oli sekä eteinen, että olohuone + keittiö täynnä tätä samaa silppua.











Mutta kunhan kaikki vedettiin syvää henkeä, ja lopulta se kamerakaan ei tuntunut ihan niin hirveältä kuin ennen, saatiin kunnon poseeraukset... YHDESSÄ

Puun ja kuoren välissä

Nyt on ongelma. Mun pitäisi revetä kahteen paikkaan samaan aikaan. Kaapelitehtaan pentynäyttely on jouduttu siirtämään viikolla eteenpäin ja sinä viikonloppuna mulla on kasvattajan jatkokurssi.

Molempiin haluaisin mennä, tietenkin, mutta kumpi nyt sitten on tärkeämpi; Lilon ensimmäinen näyttely vaiko kurssin 2. päivä? Lilolle varmasti saisin jonkun handleriksi, mutta kun itse haluaisin olla paikalla ja nähdä miten tyttö pärjää. Ja tietenkin itse esittää tytön.

Kiitokset Hannelle! Lilolla on handlaaja ja mä menen kurssille. Japi saa luvan ottaa kameran ja videokameran mukaan ja kuvata niin maan p*rkeleesti

Stitch turpoaa taas... diagnoosi

No niin saatiin diagnoosin poikanen lääkäriltä. Furunguloosi patilta kuulemma näyttää. Aiheutunut joko vierasesineestä tai sitten Stitchin omasta karvasta.

Määräykseksi tuli sitten mennä huomenna puhkasuttamaan koko patti. Ja raukka pieni ei saa taaskaan syödä aamulla mitään, kun päätä laitetaan vähän tajunnan rajamaille.

Onneksi on tuollainen eläinlääkäri, joka suostui ottamaan vastaan myös kuvaa, jonka avulla voi tehdä jonkinlaista diagnoosia. Tämä nyt vain vahvistaa sitä, että lääkäriä ei tulla vaihtamaan kuin äärimmäisessä hädässä. Mitä siitä, vaikka matkaa sinne kertyy vähän yli 40 kilometriä. Hyvästä palvelusta ollaan valmiita maksamaan.

Kiitokset siis Espoon Eläinsairaalalle!

Stitch turpoaa taas

Mutta tällä kertaa tassusta. Sunnuntaina näytti jo vähän turvonneelta, mutta ajateltiin sen olevan perus turpoamista lenkin jälkeen. Maanantaina turvotus vain kasvoi ja kasvoi kasvaen tiistahin asti. Siinä vaiheessa soitettiin eläinlääkärille ja jätettiin soittopyyntö, että miten edetään. Alotetaanko taas abtibiootti, hoidetaanko muuten, tullaanko käymään vai mitä. Samalla napsin kuvia tassusta, jos saan lähettää lääkärille kuvan päätöstä helpottamaan s-postilla.

Eilen sitten tuli soitto, ja lupa laittaa s-postilla tassusta kuva menemään. Nyt odotellaan, mitä lääkäri tassusta sanoo, pitääkö sitä lähteä puhkomaan vai mikä on tilanne.

Harmittaa, kun Stitch on ollut hyvässä kunnossa niin pitkään ja nyt tuollainen pieni vaiva tuli taas eteen. Tassu on muutenkin todella arka, ranteeseen asti jalkaa saa koskea, mutta ranteesta varpaisiin, ei toivoakaan. Ainoa tilanne, jolloin saan koskea tassuun on ulos mennessä, kun vedän sille tossun patin suojaksi.