Laukku järkytys

Eräänä kauniina iltana oli Lilo Ilohäntä nukkumassa.

Mitään sanomatta palvelijat kantoivat hänet laukussa makuuhuoneeseen nukkumaan


Jokin ei kuitenkaan ollut kohdallaan Ilohännän mielestä


Vähitellen se heräili ja haisteli ympärilleen, mikä on pielessä.




Mun laukku, miksei se ole vaaleanpunainen Burberry!

Loistavaa palvelua pizzeriassa

Vieläkin hymyilyttää, kun ajattelen hetki sitten lenkillä tapahtunutta. Japi päätti kesken lenkin, että mennään hakemaan pizzat. Mentiin lähipizzeriaan ja mä jäin koirien kanssa odottamaan ulos. Siinä oli myös yksi pizzerian työntekijä ulkona tauolla ja ilmeisesti ihastui Liloon ikihyviksi, Stitchiin hyvänä kakkosena.

En saanut selvää mitä se puhui mennessään takaisin sisälle, mutta hetken kuluttua se tuli ulos kinkkusuikaleiden kanssa, ja kippoina toimivat hampurilaiskotelot. Voitte vain kuvitella millaisella vauhdilla ja röhinällä kinkut hävisivät pikkukipoista. Odottelimme vielä jonkin aikaa, että saimme tilauksemme ja koko sen ajan koirat istuivat tai seisoivat oven edessä nähdäkseen edes pienen vilauksen tästä maailman parhaasta pizzanpaistajasta.

Tästä eteenpäin meidän mennessä pizzerian ohi, on koirilla varmasti pieni rynnäkön poikanen ovelle päin. Taisivat saada kaksi vakkariasiakasta lisää, tai periaatteessa neljä

Lilo Ilohäntä - Tanssii peilien kanssa

Saanko luvan?



No tottakai


Tanssi Lambada, anna rytmin uunen keinuttaa...
KAIKKI MUKAAN!










Kiitokset tanssista, otetaan joskus uudestaan

Pienen uni

Koiriahan eikä mitään muitakaan eläimiä saa koskaan ostaa sisustukseen sopivaksi, mutta vanhempien sisustuksesta ei ole kukaan koskaan puhunut mitään.
Kerrankin Lilo oli sen verran paikoillaan (nukkui), että siitä sai napsittua kuvia.

Yleistä riehumista

Yhteiselo on selvästi helpompaa jo. Tässä molemmat esittelevät vatsojaan. Yhteensä leikkihetki kesti yli puolituntia, jonka jälkeen tietenkin piti päästä juomaan ja huilimaan.



No osataan me olla fiksujakin

Nyt sitten nätisti!
Mä yritän koko ajan




























Ja sitten se pakollinen söpöstelykuva Lilosta

Torttu poskella

Tätä tämä nartun omistaminen sitten ilmeisesti on. Kun pikku tärrä päättää että hän haluaa nukkua miten haluaa ei sitä raaski poiskaan laittaa. Ja onneksi painoakaan ei ole vielä paljon, joten nukkukoon kaulalla. Tosin unen syventyessä alkoi liikkuminenkin ja jotenkin tyttö tipahti kaulalta, mutta jatkoi nukkumista täysin vatsoin ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan :)

Ensimmäinen yö takana

Mua ei pelottanut lainkaan viime yönä. Mä kuulemma nukuin tosi nätisti, tosin mamma sanoi, että oli kaksi kertaa mua yöllä etsinyt, kun olin muka jotain vähän itkeskellyt jossain. Mä en kyllä muista tuollaista ollenkaan. Sängyn alla mä olin ja sieltä mamma kaappas mut ja vei takasin omaan petiin nukkumaan.

Tänään tuo Stitchkään ei ole tuntunut enää yhtään niin pelottavalta kuin eilen :) Me leikittiinkin jo yhdessä. Japi nauroi, että meidän leikit näyttää vähän raisuilta, kun mä lentelen niin kovasti vetoleikissä. Mutta mua ei haittaa, jos hampaat irtoavat lelusta mä syöksyn siihen uudelleen kiinni. -Lilo-

Juu tosiaan, tuo pirpana on oikeastaan ihan mukava, nyt kun se ei enää pelkää mua. Tästä kehkeytyy aika varmasti kauniin ystävyyden alku.

Kyllä mun tänään piti sille rääpäleelle kuitenkin vähän ärähtää, kun yritti väkisin tunkea mun ruokakupille. Tosin mä maksoin sille takaisin ja olin menossa vuorostani sen kipalle, kun se oli syömässä eikä Liloa olisi haitannut lainkaan. Ei se ainakaan murissut mulle eikä mitään, mutta Japi tuli ja käski mut pois häiritsemästä toisen syömistä. -Stitch-

Kuten Lilokin alussa totesi, on kaksikon leikki todellakin aika rajun näköistä toimintaa. Siinä sai kyytiä niin rotta kuin Lilokin.
toim. huom. Eläimiä ei vahingoitettu kuvausten aikana