sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Kun pieni ei ole oma itsensä

Stitch on mennyt jotenkin tosi huonoon kuntoon. Kovin on kulkeminen jäykkää lenkillä, eikä se liiku enää normaalisti. Pahimmat ajatukset pyörivät taas päässä, mutta ensin tutkitaan ja sitten mietitään mitä tehdään.

Jatkuvalla lääkityksellähän se on koko ajan, joten sekin saattaa osittain vaikuttaa tilanteeseen. Kovin väsynytkin herra on lähes jatkuvasti. Lääke väsyttää se tiedetään, mutta väsyneisyys on lisääntynyt kovasti lähi aikoina.

Läheisyyttä se kaipaa enemmän kuin aiemmin, syliin on päästävä ja sohvalle hypätään sitä hakemaan. Jonkin aikaa kaikki oli taas kunnossa, ihon kanssa ei ollut ongelmia, ja se oli kuin pieni pentu, mutta nyt...

...on niin paha mieli, kun ei osaa auttaa toista. Jotakin täytyisi tehdä, ja nyt kartoitetaan vaihtoehdot.

Ei kommentteja: